Pyörä ja vaunu – Mullistava keksintö Vanhan Euroopan laidalla

Joidenkin mielestä pyörän keksiminen on historian tärkein innovaatio, toisten mielestä taas kirjoitustaito. Molemmat ovat joka tapauksessa olleet ratkaisevia tekijöitä kulttuurihistorian kehityksessä. Pyörästä ja sen keksimisen vaikutuksista on kirjoitettu jo valtava määrä teoksia – miksi siitä sitten pitää vielä puhua? Uudet tutkimustulokset viittaavat siihen, että tämä keksintö sai alkunsa aivan eri alueella kuin mitä koulussa opetetaan. Ensimmäiset vaunut kulkivat Euroopan puolella jo monta sataa vuotta aiemmin kuin Mesopotamiassa, Lähi-idässä.

Pyörän toiminta ei itse asiassa alkanut pyörästä ja vaunusta, vaan ruukuntekijän dreijasta. Vanhimmat havainnot viittaavat Vanhan Euroopan itäiselle alueelle maanviljelyalueen ja aron yhdistävälle vyöhykkeelle, nykyisen Länsi-Ukrainan alueelle. Dreija sai alkunsa n. 4700 eaa., ainakin 500 vuotta ennen kuin sitä on todistettu käytettäneen Mesopotamiassa. Ei ole ihme, että pyörä ja vaunu syntyivät samalla alueella, kun Vanhan Euroopan teknikoilla oli jo kokemusta pyörän hyödystä.

Oli aikakausi, jolloin Vanhan Euroopan maanviljelijät olivat tekemisissä ja kävivät kauppaa Euraasian aron nomadien kanssa. Rauhallinen rinnakkaiselo ajoittuu noin vuosiin 3800–3200 eaa. Maanviljelijöillä ja nomadeilla oli yhteisiä intressejä. Kummankin ryhmän arkielämässä kuljetusmahdollisuudet olivat rajalliset. Kumpikin tarvitsi kunnon kuljetusvälineen, jonka avulla saattoi siirtää lasteja paikasta toiseen. Maanviljelijöillä oli käytössään puukelkkoja, joilla kuljetettiin työkalut, siemenet ja ruukut pelloille ja haettiin vilja sadonkorjuuaikana pelloilta. Kelkkoja vetivät härät tai ihmiset itse. Nomadeilla taas oli hevosia, joiden selässä he kuljettivat tavaransa. Monen päivän matkoilla piti purkaa lasti alas illalla, jotta eläimet saivat levätä, ja lastata taas aamulla uudestaan. Tämä oli työlästä ja monimutkaista.

Vanhan Euroopan varhaisissa kaupungeissa, nykyisen Länsi-Ukrainan alueella, maanviljelijöillä ja nomadeilla oli teknisiä yhteistyöhankkeita. Noin 3500–3400 eaa. saatiinkin läpimurto aikaan. Lopputulos oli mullistava: pyörä ja vaunu. Tämän innovaation ansiosta maailman historian kehitysvauhti rupesi kiihtymään.

Kun uusi teknologia – pyörä ja vaunu – mahdollisti suurten tavaramäärien kuljetukset, olivat myös laajemmat vaellukset mahdollisia. Indoeurooppalaisten nomadien vaelluksista suurin oli kolmas vaellus (Kurgan III), n. 3200–2800 eaa., jolloin suuri joukko ihmisiä kulki arolta Kaakkois- ja Keski-Eurooppaan ja myös itään päin, Keski-Aasiaan ja Siperiaan. Tiedetään, että indoeurooppalaiset olivat sotaisaa väkeä, ja he kehittivätkin kuljetusteknologiaa eteenpäin keksimällä taisteluvaunun n. 2000 eaa. Tämä tarkoitti vallankumousta sodankäynnissä. Vuosisatojen ajan taisteluvaunu oli armeijoiden tärkein ja tehokkain sotakone.

Pienoismalli taisteluvaunusta Oxus-kulta-aarteesta (Tadžikistan, 400–500 eaa.).

Kun pyörä oli keksitty, teknologia levisi räjähdysmäisesti Itä-Euroopasta länteen Keski-Eurooppaan, itään Aasiaan, Mesopotamiaan, Intiaan ja Kiinaan sekä vähän myöhemmin etelään Vanhaan Egyptiin. Sitä myötä keksintö poiki koko sarjan paikallisia jatkoinnovaatioita, kuten väkipyörä veden nostamiseen kaivosta, hammasratas, kello, vesimylly, tuulimylly ja rukinpyörä sekä myöhemmin höyrykone, polkupyörä, auto, juna, lentokone, karuselli ja loputon määrä muita laitteita.

On tärkeä huomata pyörän ja vaunun keksinnön saaneen alkunsa eri kulttuurien kohdatessa. Kyseessä oli yhteistyöhanke, johon osallistuivat kahden eri kulttuurin tasavertaiset kekseliäät edustajat. Vanhoilla eurooppalaisilla oli tekninen tietotaito huipussaan. Nomadeilla oli hallussaan tärkeää materiaalia, kovaa puuta, jota tarvittiin pyörien valmistuksessa. Kulttuurien vuorovaikutuksesta voi olla paljon hyötyä silloin, kun vallitsee rauhanomainen ja innovatiivisuuteen kannustava henki ja kun yhteisenä tavoitteena on elinolosuhteiden parantaminen.

Harald Haarmann ja Auli Kurvinen

Read this blog in English here.