Taidetuotannot

Vanhan Euroopan sivilisaatiossa taiteella oli keskeinen rooli. Taide ei merkinnyt olemassaolevan koristelemista vaan oli aito osa sivilisaation luovia prosesesseja. Taidetta tuottamalla instituutti haluaa tuoda tätä taidetta arvostavaa ja tukevaa ilmapiiriä nykyaikaan sekä tuoda Vanhan Euroopan hengen nykyihmisen saataville elämyksellisesti. Taidetuotantoihin liittyy tiedollista sisältöä, jota tuomme näille verkkosivuille blogien muodossa.

Seikilos-hymni

Seikilos-hymnin katsotaan olevan peräisin antiikin Kreikan ajalta. Se on harvinaisuus, sillä siitä on säilynyt sekä sanat että nuotit, jotka on löydetty hautakiveen kaiverrettuina. Hymnin on suomentanut Mikko Idlax. Olemme valinneet Seikilos-hymnin siksi, että sen sanat kuvaavat mielestämme Vanhan Euroopan tunnelmaa, ja siksi, että sen sävel on helposti käytettävissä piiritanssin säestyksenä. Vanhassa Euroopassa tanssittiin piiriä ahkerasti. Seikiloksen hymnin on sovittanut ja laulaa Kadi Vija, sekä perinteisessä että modernisoidussa muodossa. Nemat Battah säestää vanhalla arabialaisella kielisoittimella udilla, jota vastaa länsimaissa lähinnä luuttu.
Tuottaja: Virpi Lehtinen

Papittaren laulu

Papittaren laulun aiheena on vedenpaisumus, jonka nykyään katsotaan johtaneen Vanhan Euroopan sivilisaation syntymiseen. Laulun esittää ja on säveltänyt, sanoittanut ja sovittanut Petra Streng. Se perustuu kriisin edessä matkalaisia rohkaisevaan papittaren monologiin, joka löytyy Christine Labrigen hiljattain ilmestyneestä, vedenpaisumustarinaa käsittelevästä romaanista Irya and the Great Flood.

Land of Hope

Land of Hope on Arkeomytologisen instituutin Euroopan haaran tunnuslaulu. Sen on säveltänyt Petra Streng ja Riku Kivilinna ja kirjoittanut ja esittänyt Petra Streng. Sanoitukset perustuvat Harald Haarmannin runoon “The Mystery of the Treasure”.

T-paidat

Taiteilijamme Lidia Kivinen tekstaa taidokkaasti käsityönä t-paitoihin Sapfon (600–500 eea.), antiikin tunnetuimman naisrunoilijan, runojen suomennoksia. Sapfo tunnettiin taitavana häälaulajana sekä kirjoittavana runoilijana. Yhtä lukuunottamatta runoista on säilynyt vain fragmentteja. Fragmentteinakin ne todistavat puhuttelevuudellaan Sapfon sanataituruudesta. Palkitut suomennokset ovat Pentti Saarikosken käsialaa Sapfon runokokoelmasta Iltatähti, häälaulu (Kulttuuriosuuskunta Partuuna, 2022). Heksametri, jota Sapfo alun perin käytti runoissaan, on peräisin Vanhasta Euroopasta. Tämän tiedämme siitä, että kielitieteilijät pitävät heksametriä huonosti sopivana muinaiskreikan kieleen, ja siksi on otaksuttu sen alkuperän olevan varhaisempi ja erikielinen. Saarikosken suomennoksessa heksametriä ei kuitenkaan käytetä.

Sapfon runot henkivät aistillista, luonnon, rakkauden ja elämän ihanuutta ylistävää tunnelmaa. Yksinoikeudella toteutetun t-paitatuotannon ideana on, että Sapfon runoista laadittu suomennoskokoelma kulkisi kaupungilla kokonaisuudessaan ihmisten päällä. Kun kohtaat Sapfon nimeä kantavan t-paidan, tiedät, että kyse on enemmästä, kokonaisesta vanhaeurooppalaisesta elämänasenteesta.
Tuottaja: Virpi Lehtinen