Muutoksen aikaansaamisen haasteesta

Tyytymättömyys.

Miksi tyytymättömyys? No, koska unelmoimme maailmasta, joka on turvallisempi ja enemmän elämisen arvoinen kuin tämä maailma, jossa meidän on navigoitava. Emme rakenna pilvilinnoja, vaan olemme vakuuttuneita siitä, että muillakin ihmisillä on samanlaisia unelmia. He eivät myöskään ole vain unelmoijia vaan ovat järkeviä, vahvasti kiinni käytännön elämässä ja lisäksi tuntevat tyytymättömyyttä. Nykyään kriisien vaivaamassa maailmassamme ei ole enää helppoa löytää ratkaisuja ympäristön muokkaamiseen niin, että voisi omistautua päivittäisiin rutiineihinsa hyvällä tuulella aamulla rauhassa ilman, että poliittiset ja taloudelliset kriisit varjostavat arkea.

Kaipaus.

Mitä "kaipaus" tässä ajassa tarkoittaa? Kaipaamme uudelleen suuntautumista. Tämä kaipaus alkoi kasvaa ja voimistua, kun Tonavan sivilisaation, Euroopan vanhimman edistyneen kulttuurin tutkimus tarjosi yhä enemmän tietoa tuon ajan sosiaalisista rakenteista ja verkostoista. Verkkosivustomme blogifoorumilta löydät lukuisia tekstejä koskien Tonavan sivilisaation (vanha eurooppa) aikaisesta rauhanomaisesta rinnakkaiselosta ja tasapainoisista elinolosuhteista sopusoinnussa luonnon kanssa.

Tutkimustulokset herättävät ajatuksia ja pistävät pohtimaan uudelleen suuntautumisesta tässä hetkessä. Esimerkiksi Arkeologiset löydöt tukevat käsityksen, että Vanhassa Euroopassa (Tonava sivilisaation alueella) olisi hallinnut n. 2000 vuotinen rauhan aika, siis rauhanomaisia olosuhteita sosiaalielämässä.

Uudelleen suuntaamisessa ei voi olla historiallisten olosuhteiden siirtämisestä nykyaikaan, vaan pikemminkin kokemusten hyödyntämisestä sen osoittamiseksi, kuinka korkea konfliktien välttämisen ja ratkaisemisen taso voidaan saavuttaa ja ylläpitää ei-hierarkkisessa yhteiskuntarakenteessa.


Polttava kysymys herää: Voimmeko hyödyntää tuon ajan tasapainoisia elinolosuhteita varmistaaksemme inhimilliset ja elinkelpoiset olosuhteet meille tänä päivänä? Koska kriisien ravistelema moderni maailmamme on vaarassa riistäytyä käsistä. Sodat, joiden seuraukset ovat arvaamattomia, ovat aiheuttaneet maailmanlaajuista levottomuutta energiasektorilla, ja taloudelliset prosessit ovat jo kauan sitten deglobalisoituneet. Elinkustannukset nousevat ennennäkemättömällä ja arvaamattomalla vauhdilla. Kaikkien arkielämän paineiden keskellä ei ole ihme, että ahdistus, masennus ja pessimismi rasittavat sosiaalista vuorovaikutusta ja toivottomuuden tunne leviää.


Toiminta.

Onko olemassa keinoja kanavoida mukanamme kantamaamme tyytymättömyyttä niin, ettei energia vain haihdu vaan sitä voisi käyttää hyödyksi? Toisin sanoen, mitä voimme tehdä? Olemme varmoja, ettemme ole ainoita, jotka kokevat tätä kasaantunutta tyytymättömyyttä. Siksi etsimme kanavaa, jolla voimme ilmaista tyytymättömyytemme. Tavoitteenamme on tarjota ajattelemisen aihetta ja keskustella siitä, miten voimme kantaa oman vastuumme käytännössä yhteisen hyvän vakauttamiseksi sekä suunnitella mahdollisia toteutusvaiheita.

Tähän uuteen haasteeseen, vaihtoehtoisen yhteiskuntamallin tutkimiseen, olemme uudistamassa blogifoorumia. Tästä lähtien suomen ja englannin lisäksi julkaisemme blogit nyt myös saksankielisenä.

Jos inhimilliset elinolosuhteet katsotaan ihmisoikeudeksi, niin tällaisten olosuhteiden saavuttamiseen ja vakauttamiseen pyrkiminen on ihmisen velvollisuus. Vain pyrkimällä aktiivisesti hyvinvointiin voi täyttää ihmisvelvollisuutensa. Valitettavasti aktiivinen pyrkimys inhimillisiin elinoloihin ymmärretään usein väärin tai vääristellään tarkoituksella. Sitä leimaa itsekkyys, korruptio ja vallanhimo. Tällaiset käyttäytymismallit tarkoittavat, että pyrkimykset elämän perusteiden turvaamiseksi ovat vaarassa muuttua turhiksi. Inhimillisten elinolosuhteiden saavuttamiseksi tarvitsemme sosiaalista yhteistyötä, emme vastakkainasettelua.

Periaatteessa olisi normaalia reagoida kriisitilanteisiin, puolustaa globaalia rauhaa ja vakaita taloudellisia prosesseja. Mutta näin ei ole, päinvastoin. Ikään kuin aseelliset konfliktit ja maailmanlaajuinen myllerrys eivät riittäisi aiheuttamaan kaaosta ja epävakautta, toisen kytevän konfliktin vaikutukset ovat yhä vakavampia: ilmastonmuutoksen laukaisemat luonnonkatastrofit. Ihmiset ovat ainakin osittain syyllisiä myös tähän. Globaalisti tilanne on vaarassa kääntyä ilmastonmuutoksen suuntaiseksi, jolloin ihmiskunta kohtaa yhä enemmän äärimmäisyyksiä. Myös ilmastonmuutoksen ja luonnonsuojelun osalta tarvitaan kiireellisiä toimia.

Olemme vakuuttuneita siitä, että on monia vastuullisia ihmisiä, joilla on potentiaalia omistautua kriisinhallintaan. Jokaisella meistä on kykyjä ja taitoja, jotka vastuullisesti käytettyinä hyödyttävät yhteistä hyvää. Tätä varten tarvitsemme ohjaavan periaatteen. Valitettavasti tehokkaat toimet suuntautuvat aivan liian usein väärään suuntaan. Sokeasti kiihkeä aktivismi, ääriajattelu ja väkivaltaisuudet johtavat umpikujaan ja vain lisäävät polttoainetta liekkeihin pahentaen kriisitilanteita.

Paljon on vielä tehtävää.

Joten tartutaan siihen yhdessä!

Yhteystiedot löydät tältä verkkosivustolta.