Ihmiskunnan kehitys ja varhaiset sivilisaatiot – kivikaudelta Rooman valtakuntaan saakka

 

Sivilisaatioita aikajanalla. Vanha Eurooppa kukoisti jo ennen Sumeria ja muinaista Egyptiä.

 

Paleoliittinen kausi (“vanha kivikausi") alkaen 2,5 miljoonaa vuotta BP (ennen nykyhetkeä)

  • Hominidilajien muuttoaallot Afrikasta (homo erectus, arkaainen homo sapiens eli neandertalinihminen, sekä moderni homo sapiens eli homo sapiens sapiens levittäytyvät Euraasiaan)

  • Anatomisesti modernit ihmiset saapuvat Kaakkois-Aasiaan n. 70 000 BP, Itä-Aasiaan ja Australiaan n. 65 000 BP, Eurooppaan ja Siperiaan n. 45 0000 BP, Pohjois-Amerikkaan n. 24 000 BP (Alaskaan) ja n. 12 000 BP (Pohjois-Amerikan sisämaahan), läntiselle Tyynenmeren alueelle n. 3500 BP

  • Symbolisen toiminnan varhaisia esiintymiä (kivenpalaan kaiverrettu symbolinen kuvio, Blombosluola, Etelä-Afrikka); n. 77 000 BP 

Myöhäispaleoliittinen kausi ("myöhempi kivikausi") n. 45 000–12 000 BP

  • Kalliomaalaukset Lounais-Ranskassa (Cosquer, Chauvet, Lascaux, Pech-Merle) ja Pohjois-Espanjassa (Altamira); n. 35 000–18 000 BP

  • Ns. "kannettavaa taidetta" (esim. figuriineja) Euroopassa ja Siperiassa (Baikaljärven alueelta): Hohlenstein-Stadelin leijonaihminen (mahd. naispuolinen), perinteisesti “venusveistoksiksi” kutsuttuja naispuolisia figuriineja, esim. Hohle Felsin Venus, Willendorfin Venus, tanssiva Galgenbergin Fanny, Mal’tan pienoispatsaat; alkaen n. 35 000 BP

  • Uralvuorten luolamaalaukset (Ignatievka) n. 14 000 BP

  • Shamanististen perinteiden ilmestyminen Euraasiassa, Afrikassa ja Amerikassa; paikallisia suuntauksia esim. shintolaisuus Japanissa ja uniaika-animismi Australiassa

 

Tonava-joki.

 

Mesoliittinen kausi ("keskimmäinen kivikausi") n. 13 000–10 000 BP

  • Varhaisimmat metsästäjä-keräilijöiden pystyttämät monumentaaliset temppelit Göbekli Tepessa, Itä-Turkissa. (Kynnystä koristaa kaiverrus naisesta, joka paljastaa vulvansa. Tällä lienee apotropaainen funktio, joka suojelee yhteisöä siihen kuulumattomilta ihmisiltä.)

  • Lepenski Virin pyhäkkö Tonavan laaksossa (tunnuspiirteenä puolisuunnikkaan muotoiset rakenteet)

Neoliittinen kausi ("nuorempi kivikausi") n. 8000–3500 eaa. (ennen ajanlaskun alkua), kuparikausi (neoliittisen kauden jatke) n. 5000–3000 eaa.

  • Maanviljelyn keksiminen (itsenäisesti kolmella erillisellä aluekeskittymällä eri aikoina)

Lähi-itä ja Muinainen Egypti

Itä-Aasia (riisin tuotanto Kiinassa)

Pohjois-Amerikan lounaisosa 

  • Çatalhöyük, Anatolian vanhin maalaisasutus n. 7500–5600 eaa.

  • Keramiikan synty n. 7500 eaa.

Varhaisten sivilisaatioiden synty ja niiden kulttuuriperinteiden myöhempi pysyvyys:

  •  Vanha Eurooppa (Tonavan sivilisaatio) n. 5500–3500 eaa.

    • Metallityö, ensimmäiset kirjoitukset, uskonnollinen rakennustaide, jumalatarkeskeinen uskonto, abstraktit figuriinit, tasa-arvoinen sosiaalinen rakenne, kaupungistuminen (Eteläisen Ukrainan ja Moldovan megakaupungit)

    • Muinaiset Egeanmeren kulttuurit

  • Mesopotamia (vanhin sivilisaatio Sumer; n. 4000–2000 eaa.)

    • Monumentaalinen rakennustaide (zikkuratit), kaupungistuminen, lukutaito (ensin sumerilainen kuvakirjoitus, sittemmin nuolenpääkirjoitus), sosiaalinen hierarkia

    • Nuolenpääkirjoitus siirtyy muiden kansojen kieliin: akkadi, heetti, hurri, ugariti, muinaispersia

Pronssikausi n. 3500–1200 eea.

  • Jumalolentoja, joilla on antropomorfisia ja zoomorfisia piirteitä (esim. egyptiläinen kissajumalatar Bastet)

  • Kauppareittien perustaminen Välimeren alueella (mykeneläiset, foinikialaiset), Persianlahdella ja Arabianmerellä (kauppiaita Dilmunista) 

  • Tieteen synty Babyloniassa ja Egyptissä

  • Aakkoskirjoituksen alku (siinailainen kirjoitus)

  • Muinainen Egypti n. 3300–30 eaa.

    • Monumentaalinen rakennustaide (pyramidit, Karnakin temppelit), hieroglyfiset kirjoitukset, sosiaalinen hierarkia

    • Muinainen Nubia

  • Elamiittisivilisaatio n. 3050–2700 eaa.

    • Susa oli tärkeä poliittinen keskus

 

Abu Simbelin temppelit Egyptissä.

 

  • Indus-kulttuuri n. 2600–1800 eaa.

    • Keskukset Harappa ja Mohenjo-daro

    • Tasa-arvoinen yhteiskunta

    • Intiassa syntyy hinduismi, joka juontaa juurensa Indus-kulttuurin perinteistä. Se sai myöhemmin vaikutteita indoeurooppalaisesta (arjalaisesta) kulttuurista arjalaisten kansainvaelluksen myötä n. 1700 eaa.

  • Mykeneläiset kaupunkivaltiot n. 1600–1200 eaa.

Rautakausi alkaen n. 1200 eaa.

  • Muinainen Kiina (Shang- Zhou-, Qin- ja Han-dynastiat) n. 1200 eaa. – 220 jaa.

    • Puupiirrospainoa paperille

    • Kiinalainen sivilisaatio vaikuttaa alueellisiin kulttuureihin, mm. Mantšu-, Tangut-, ja Naxi-kulttuureihin; buddhalaisuus ja kirjoitustaito leviävät Kiinasta Koreaan ja Japaniin

  • Esikolumbiaaninen Amerikka (Olmeekit, Mayat, Atsteekit, Sapoteekit, Misteekit) n. 1200 eaa. – 1500 jaa.

    • Kaupungistuminen, kirjoitustaito, sosiaalinen hierarkia

  • Antiikin Kreikka (arkaainen, klassinen ja hellenistinen kausi) n. 700–27 eaa.

    • Historiankirjoituksen, tieteen ja filosofian synty

    • Esikreikkalaisia jumalattaria selvästi suosiva polyteismi (Athene, Hera, Hestia, Artemis)

  • Rooman valtakunta 753 eaa. – 395 jaa.

    • Esiroomalaisen väestön akkulturaatio (romanisaatio) Etelä- ja Länsi-Euroopassa

Harald Haarmann ja Auli Kurvinen

Read this blog in English here.

Harald Haarmann, Auli Kurvinen